ETUSIVU

Yritys

Kirjan kustantaminen

 

Omakustannekirja

OPAS OMAKUSTANNEKIRJAN JULKAISUUN

 

Kun olet painattamassa ja julkaisemassa omakustannekirjaa, on hyvä ottaa muutamia perusasioita huomioon jo kirjan suunnitteluvaiheessa sekä asioidessa kirjapainon kanssa. Kirjapainoalalla kuten kaikilla muillakin teknisillä aloilla on käytössä oma sanastonsa ja termistönsä. Kun tiedät kirjapainon perustermit ja kirjojen painamisessa käytetyt yleiset valinnat, helpottuu ja sujuvoituu kirjaprojektin toteutus. On hyvä muistaa, että kirjan elinkaari vasta alkaa kirjan valmistuksesta. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Tässä ohjeistuksessa annamme omakustanteen julkaisijalle tietoa myös mahdollisuuksista kirjan markkinointiin, myyntiin ja jakeluun.

 

Kovakantinen vai pehmeäkantinen kirja

 

Kirjan kansi ja sidosasu luovat ensivaikutelman kirjaan tutustuvalle henkilölle. Myyntitilanteessa ostopäätös syntyy useimmiten ensivaikutelman perusteella, joten kirjan kansityypin valinta on yksi tärkeimmistä valinnoista omakustannekirjan tekijälle.

 

Kirjan painatusprosessin ehkä ensimmäisiä valintoja on, että painetaanko kirja pehmeäkantisena vai kovakantisena kirjana. Pehmeäkantisella kirjalla tarkoitetaan tässä pokkarityyppistä hieman paperia paksummilla kansilla varustettua kirjaa. Kovakantisella taas koviin pahvikansiin sidottua kirjaa. Kansityypin valinnan määrittävät usein käytössä oleva budjetti sekä kirjan käyttötarkoitus.

Koska ensivaikutelma kirjaan saadaan kannesta, kannattaa kannen suunnitteluun ja toteutukseen panostaa ja uhrata hiukan extraa. Huolellinen ja onnistunut kannen suunnittelu onnistuu herättämään kiinnostuksen kirjaan sen sisällöstä riippumatta. Vaikutus esimerkiksi kirjan myyntiin voi olla aivan ratkaiseva.

 

Jos kirjalle haetaan arvokkuutta, kestävyyttä tai kirja on tarkoitus asettaa myyntiin, on oikea valinta yleensä kovakantinen kirja. Kovakantisen kirjan myyntihinta on Suomessa yleensä jopa kaksinkertainen pehmeäkantiseen verrattuna. Kun valmistuskustannukset ovat painosmäärästä riippuen 20-50% pehmeäkantista korkeammat, muodostuu myyntikate kovakantiselle kirjalle yleensä huomattavasti pehmeäkantista suuremmaksi. Kovakantisia kirjoja ovat usein; romaanit, sukukirjat, kuvateokset, elämänkertakirjat, historiikit sekä lisäksi muut myyntiin tarkoitetut kirjat.

 

Pehmeäkantiseen kirjaan päädytään usein käyttötarkoituksen tai käytettävän budjetin sitä puoltaessa. Pienillä painosmäärillä (50-200 kpl) pehmeäkantinen kirja voi olla painatuskuluiltaan 40-50% kovakantista edullisempi, jolloin jos esimerkiksi kirjaa ei ole tarkoitus myydä korkeaan hintaan, on pehmeäkantinen kirja oikea valinta. Pehmeäkantisia kirjoja ovat usein; runokirjat, tietokirjat, oppikirjat ja myös romaanit.

 

Kirjan kokovalinta

 

Kirjan kokovalinnan määrää lähes aina yksinomaan kirjan käyttötarkoitus ja aihealue. Seuraavassa listaus erityyppisten kirjojen yleisestä koosta:

A5-koko (n. 148x210 mm): Romaanit, runokirjat, ns. kirjakauppakirjat

B5-koko (n. 176x250 mm): Sukukirjat, historiikit, tietoteokset, väitöskirjat

A4-koko (n. 210x297 mm): Kuvateokset, historiikit, lastenkirjat

 

Kirjan teksti- ja kuvamateriaali ja sivuntaitto

 

Yleistä

 

Omakustannekirjan painattaja harkitsee aina omien taitojensa ja resurssiensa puitteissa, että missä muodossa kirjan painoaineiston toimitus kirjapainoon on tarkoituksenmukaisinta. Mikäli käytettävissä olevat tietokoneohjelmat ja aika ovat rajalliset, kannattaa kirjan materiaalin muokkaus antaa kirjapainon tai ulkopuolisen graafikon tehtäväksi. Kirjapainon graafikot tekevät kirjojen sivuntaittoa ja ulkoasun suunnittelua ammatikseen, jolloin lopputulos on yleensä laadukkaampi kuin itse tehtynä. Jos kuitenkin tarvittavat ohjelmistot on käytettävissä ja tekijällä on näkemys siitä miltä kirjan tulee näyttää, kannattaa kirjan sivuntaitto tehdä itse.

 

Luonnollisesti kirjan materiaalin muoto vaikuttaa suuresti kirjan valmistuksen työmäärään painotalossa ja siten myös painokustannuksiin. Varsin yleinen aineiston muoto painoon toimitettaessa on word-tiedosto, joka viimeistellään painossa painovalmiiksi tiedostoksi. Tietoteknisten valmiuksien kasvaessa mahdollistuu täysin painovalmiinkin aineiston toimitus painoon. Tällöin tiedostomuoto on yleensä pdf-tiedosto, josta onkin muodostunut eräänlainen standardi siirrettäessä tiedostoja, joiden muotoilu halutaan säilyttää.

 

Kuvat

 

Kuva-aineiston muokkauksessa ja valinnassa tulee aina varmistaa, että kuvien laatu on riittävä painatustarkoituksiin. Kuvatarkkuudeksi eli resoluutioksi suositellaan yleisesti 200-300 dpi (pistettä/tuuma) lopullisessa painettavassa koossa. Kuvankäsittelyssä ammattimainen ohjelmisto on Photoshop, mutta tietokoneille ja tableteille on olemassa myös lukuisia ilmaisia ja monipuolisia kuvankäsittelyohjelmia. Erityisesti Photoshopilla onnistuvat kaikki kuvankäsittelyn toimet, kuten rajaukset, sävysäädöt ja värimuunnokset.

 

Mustavalkoiset kuvat tulee aina tallentaa harmaasävykuviksi (grayscale), jolloin painettaessa kuvat painetaan mustavalkoisina eikä sävytettyinä kuvina. Melko yleistä on, että mustavalkokuvat tallennetaan vahingossa rgb-kuviksi, jolloin kuvat täytyy painotalossa erikseen muuntaa harmaasävykuviksi. Kuvankäsittely kirjapainossa lisää aina painokuluja.  Kuvien sävysäädöt kannattaa tehdä siten, että kuvan tummin kohta ei ole 100% musta, jolloin kuva menee ”tukkoon”, vaan tummin kohta tulee säätää 96-97% väritasoon. Kuvan vaalein kohta vastaavasti ei saa olla 0% väritasossa, jolloin kuva ”palaa puhki”, vaan vaalein kohta kuvassa tulisi olla 2-3% väritasossa. Aika usein kuvan tumman ja vaalean pään säätöjen jälkeen kuvan kontrastia kannattaa hiukan lisätä, jolloin kuviin saadaan takaisin jyrkkyyttä, jota aiemmilla säädöillä menetettiin. Myös terävöitys on usein paikallaan sekä mustavalkoisille että värikuville.

 

Värikuvien värimuoto painettaessa tulee olla CMYK, ei RGB. CMYK-lyhenne tulee sanoista cyan, magenta, yellow ja musta, painamisessa käytettävien osavärien mukaan.  RGB-värimuodostusta käytetään yksinomaan näyttöpäätteissä, jolloin puhutaan lisäävästä värinmuodostuksesta; näyttöpääte muodostaa valonlähteenä tarvittavat valon aallonpituudet värien muodostamiseksi red, green ja blue osavärien avulla. Painopaperilla tilanne värinmuodostuksen kannalta on täysin päinvastainen. Painovärien cyan, magenta, keltainen ja musta avulla paperiin saapuvasta valosta (valaistus, aurinko) vähennetään/poistetaan ei-halutut valon aallonpituudet, jolloin pystytään muodostamaan värikuvien toistamiseen tarvittavat värisävyt.

 

Värikuvien muunto cmyk-muotoon kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa siksikin, että cmyk-värien väriavaruus on hiukan rgb-väriavaruutta suppeampi, jolloin kuvat ovat rgb-väreissä tyypillisesti kirkkaampia kuin cmyk-väreissä; pystytään ennakoimaan lopputulos paremmin. Jos värisävyjen säätö ja värimuoto arveluttaa, kannattaa nämä antaa ammattilaisen tehtäväksi kirjapainossa. Tällöin lopputulos on todennäköisesti parempi kuin itse tehtynä.

 

Kuvien tarkkuuden osalta poikkeuksen muodostaa logot, viivapiirrokset, graafiset kuvaajat yms., joiden tarkkuussuositus on huomattavasti suurempi kuin sävykuvien. Yleisnimenä puhutaan viivapiirroskuvista, joiden resoluutio tulee olla vähintään 500-600 dpi tai mieluiten kuvien tulisi olla talletettu vektorimuotoon, jolloin ne ovat vapaasti skaalattavissa isommaksi tai pienemmäksi.

 

Tekstin ja kuvien yhdistäminen taitto-ohjelmassa

Kirjojen sivuntaittoon suosittelemme InDesing- tai PageMaker –taitto-ohjelmia. Näitä ohjelmia käyttämällä on tekstin juoksuttaminen sivuille sekä kuvien lisääminen helppoa ja painoa varten voi näistä ohjelmista tallentaa kätevästi tiedoston siirrossa turvallisen pdf-tiedoston. Myös värien ja muiden erikoistehosteiden käyttö on taitto-ohjelmissa helpompaa kuin tekstinkäsittelyohjelmissa, joita myös käytetään paljon kirjojen aineiston muokkaukseen.

 

Kuvat on aina sijoitettava place/sijoita –komennolla, jolloin taitto-ohjelma linkittää taitossa olevan näyttökuvan alkuperäiseen korkearesoluutiokuvaan. Työpöydän kautta kopioitu ja liitetty kuva jää usein 72 dpi-tasoiseksi painokelvottomaksi kuvaksi.

 

Kun lisäät esim. kuvien ympärille kehyksiä tai käytät muuten linjoja sivuilla, vältä hiuslinjojen käyttöä. Monissa ohjelmissa hiuslinja tarkoittaa yhden tulostuspisteen levyistä linjaa. Lasertulostimessa 600 dpi resoluutiolla hiuslinja on vielä hyvin näkyvissä. Painolevytulostimessa tarkkuudella 2540 dpi hiuslinjan leveys on 0,01 mm ja näkyminen painettaessa paperilla on erittäin epätodennäköistä. Määritä viivanleveydeksi kiinteä leveys; esimerkiksi 0,5 pt tai 1 pt. Emme suosittele käytettäväksi alle 0,5 pt linjoja. Jos käytät viivassa useampia värejä tai yhden värin prosenttisävyä (esim. 50% musta), niin suosittelemme viivan paksuudeksi vähintään 1 pt.

 

Muista painotyön leikkausvarat, jos käytät kuvia tai värikenttiä, jotka menevät sivureunaan asti. Painotyöt painetaan painokoneessa suurille painoarkeille, jotka sitten tarpeen mukaan taitellaan, leikataan, liimataan tai nidotaan. Lopullisen ns. puhtaaksileikkauksen ja taiton onnistumiseksi tulee sivureunaan menevät väripinnat ja kuvat venyttää vähintään 3 mm sivureunan yli. Tähän kannattaa kiinnittää erityinen huomio, sillä leikkausvaran puute lienee yleisin ”painovalmiissa” tiedostoissa ilmenevä virhe.

 

Myös tekstinkäsittelyohjelmalla kuten Word tai Open Office –ohjelmilla voi kirjan aineiston muokata painokuntoon. Tällöin kannattaa kuitenkin muistaa, että tekstinkäsittelyohjelmalla tehty kirja-aineisto täytyy painotalossa käydä läpi aivan erilaisella tarkkuudella kuin varsinaisella taitto-ohjelmalla tehty aineisto. Tekstinkäsittelyohjelmien ongelma on tiedoston siirto koneelta toiselle. Tekstin muotoilu ja sivutus pyrkivät muuttumaan tiedostoa avattaessa toisella koneella, vaikka käytössä olisi sama ohjelma ja kirjasimet. Nämä lisätarkistukset ja muokkaukset nostavat luonnollisesti painokustannuksia. Hyvä tapa välttää lisäkustannukset on tehdä kirjasta pdf-tiedosto, joka pysyy muuttumattomana siirrettäessä tiedosto koneelta toiselle. Pdf-tiedoston varjopuoli on tiedoston muokkaamisen vaikeus. Suuria muutoksia tai korjauksia on pdf-tiedostoon vaikea tehdä painossa.

 

Painoaineiston toimitus painoon, tiedostomuodot

 

Suosittelemme valmiiksi taitetun kirjan toimitusmuodoksi pdf-tiedostoa, joka sisältää kaiken tulostuksessa tarvittavan, mikäli tiedosto vain on oikein tehty. Painosta voidaan lähettää pdf:n tekemisessä tarvittavat asetukset teille ns. joboptions-tiedostona, joka ladataan taitto-ohjelman käyttöön. Materiaalinne saatuaan suorittaa painotalo sille vielä tarkistuksen, jolla varmistetaan että tiedosto on käyttökelpoinen. Käytännössä useimmat ongelmat liittyvät matalaresoluutioisiin kuviin sekä puutteellisiin leikkausvaroihin. On myös suotavaa että asiakas itse tarkistaa huolellisesti pdf-tiedoston ennen sen lähettämistä painoon.

 

Jos vedosvaiheessa havaitaan korjaustarpeita kirja-aineistoon, on hyvä toimittaa painoon korjaustiedostona vain korjattava sivu, jolloin painon ei tarvitse aloittaa tiedoston käsittelyä aivan alusta vaan voidaan korvata jo käsiteltyyn tiedostoon pelkästään korjauksen sisältävä sivu.

Tiedosto on syytä myös nimetä loogisesti. ”Kirja.pdf” ei kerro vielä mitään, mutta ”Virtanen_Sukukirja” on jo huomattavasti käyttökelpoisempi.

 

Painotalot vastaanottavat luonnollisesti myös esim. word-tiedostoja sekä taitto-ohjelmien omia tiedostomuotoja. Keskustele painon asiantuntijan kanssa, että mikä tiedostomuoto on paras vaihtoehto ja, että kuinka materiaali on paras toimittaa painotaloon. Tyypillisiä vaihtoehtoja ovat lähettäminen sähköpostilla, muistitikulla tai lataus suoraan painon ftp-palvelimelle.

 

Paperilaatu ja pintakäsittely

 

Sisäsivut

Paperilaadun valinnassa voidaan muutamia yksinkertaisia asioita pitää nyrkkisääntöinä:

-Jos kirjassa on paljon kuvia, joiden haluat toistuvan laadukkaasti, valitse päällystetty painopaperi.

-Jos kirja on tekstipainotteinen, valitse päällystämätön painopaperi, jolloin teksti on miellyttävää lukea.

-Jos kirjassa on paljon sivuja, valitse ohut paperi, jolloin kirjasta ei tule liian paksu.

-Jos sivuja on vähän, valitse paksumpi paperi, jolloin kirjasta ei tule liian ohut.

-Jos haet kirjalle arvokkuutta, valitse päällystetty painopaperi.

-Jos kirjassa on paljon värikuvia, valitse täyspäällystetty painopaperi.

-Jos teet lukuromania, valitse ohut päällystämätön painopaperi.

 

Yleisesti romaaneissa ja vastaavissa teoksissa paperin neliömassa on 70-115 g/m2 sekä tieto- ja kuvateoksissa 115-150 g/m2.

 

Kannet

Kovakantisen kirjan kansi muodostuu kannen pintamateriaalista sekä pohjapahvista. Pohjapahvina käytetään yleisesti 2,5 mm vahvuista kirjan kansipahvia. Pintamateriaalina voidaan käyttää painettavaa paperiylivetoa, johon voidaan painaa asiakkaan haluamat kuvat, teksti ja värit. Myös kangaskluutit ja keinonahka ovat mahdollisia pintamateriaaleja kovakantiseen kirjaan. Näissä tapauksissa painatus tehdään yleisesti foliopainatuksena (esim. hopea/kulta) kirjan selkään ja etukanteen. Jos suunnittelet itse kovakantisen kirjan kannen painatuksen ja teet siihen painoaineiston, pyydä kirjapainosta havainnekuva kannen mitoituksesta.

 

Pehmeäkantisen kirjan kannessa käytetään yleisimmin päällystettyjä painokartonkeja, joiden neliömassa on 200-300 g/m2 ja paksuus 0,25-0,4 mm. Bookcoverin tuotannossa yleisin käytetty kansikartonki on päällystetty kotimainen ja ympäristömerkitty Ensocoat 230 g/m2, joka laadukkaana kartonkina on vuosien kokemuksella todettu hyväksi. Myös päällystämättömiä kartonkilaatuja käytetään, jos käyttötarkoitus ja asiakkaan mieltymykset sitä puoltaa.

 

Kannen pinta, sekä kova- että pehmeäkantisissa, kirjoissa suositellaan päällystettävän joko muovilaminoinnilla tai lakkauksella. Erityisesti laminointi lisää kannen kestävyyttä ja arvokkuutta huomattavasti. Kuten jo aiemmin mainittiin, muodostuu ensivaikutelma kirjasta sen kannen perusteella. Muutaman euron lisäpanostus kirjan kanteen suunnittelun ja esim. laminoinnin muodossa voi moninkertaistaa kirjan myynnin, ja säästö päinvastoin.

 

Kirjan painosmäärä

 

Kirjan painosmäärää määritettäessä on hyvä tiedostaa, että aina on mahdollista painattaa kirjasta lisäpainos. On syytä kuitenkin muistaa, että painettaessa kirjaa lisäkappaleet ovat aina edullisempia valmistaa ja siten laskevat varsinkin pienillä painosmäärillä kirjan kappalekustannusta todella nopeasti alaspäin. Esimerkiksi 50 kappaleen painosmäärällä kappalekustannus tietystä kirjasta voi olla 25 euroa, 100 kappaleella 16 euroa, 200 kappaleella 11 euroa ja 500 kappaleella 6 euroa.

 

Pieni painosmäärä on perusteltavissa usein, jos ollaan epävarmoja kirjan menekistä eikä haluta painattaa kirjoja liikaa varastoon. Luonnollisesti käytettävissä oleva budjetti on jälleen tärkeä tekijä. Lisäpainos on aina mahdollista tehdä ja sen valmistuksessa säästyy mm. painotiedoston käsittelykuluja, jolloin kustannukset ovat alhaisemmat kuin ensipainoksen valmistuksessa.

 

Painosmäärän määrittely on vaativa tehtävä erityisesti myyntiin tarkoitetuille kirjoille, jos aiempaa kokemusta kirjan myynnistä ei ole. Tässä kannattaa hyödyntää painon ammattilaisten apua.

Sukukirjojen ja elämänkertakirjojen tekijöille suosittelemme painosmäärän tarkkaa harkintaa. Kokemuksemme mukaan lähes poikkeuksetta sukukirjojen ja elämänkertakirjojen tekijät aliarvioivat kirjan kysynnän ja kiinnostuneiden määrän.

 

Kirjan markkinointi ja siitä tiedottaminen

 

Kirjan markkinoinnilla luodaan edellytykset kirjan myynnille. Vaikka kirja olisi kuinka hyvä, ei myyntiä tapahdu ilman kirjan saattamista halutun kohdeyleisön tietoisuuteen. Kirjan markkinointi ja myyntikanavat ovatkin usein kompastuskivet omakustannekirjan menekissä. Moni hyvä kirja jää löytämättä potentiaalisen ostajakunnan puutteellisen tiedottamisen ja markkinoinnin vuoksi.

Ammattimaisilla kustannusyhtiöillä on valmiit toimintamallit ja kanavat uutuuskirjojen tiedottamiseen ja markkinointiin. Näillä toimilla kirjalle luodaan kysyntä. Myyntikanavat eli kirjakaupat, marketit ja kirjastot ovat jakeluketju, joilla tyydytetään herätetty kysyntä.

 

Tiedottaminen uutuuskirjasta voidaan jakaa yleisölle tiedottamiseen ja jakeluketjulle tiedottamiseen. Yleisölle tiedottaminen, tai voidaan puhua myös markkinoinnista, voidaan tehdä tiedotusvälineille ja toimittajille tapahtuvan tiedottamisen kautta, nettisivujen ja sosiaalisen median kautta tai suoranaisen mainostamisen kautta, esimerkiksi lehti-ilmoitusten avulla. Jakeluketjulle eli kirjakaupoille ja kirjastoille tapahtuva tiedottaminen tapahtuu yleensä kustantajan henkilökohtaisten yhteyksien, uutiskirjeiden ja uutuuslistojen avulla.

 

Ensimmäistä kertaa kirjankustannuksen alalla on viimein tarjolla omakustannekirjan tekijöille ammattimaiset palvelut kirjan markkinointiin ja tiedottamiseen. Bookcoverin palvelukustennekonseptin ajatus on, että omakustannekirjan tekijä saa halutessaan kirjalleen samat markkinoinnin, tiedottamisen, myynnin, varastoinnin ja jakelun palvelut kuin kustannusyhtiön omille kirjoille. Tämä luo edellytyksiä kirjatarjonnan monipuolistumiselle ja erikoistenkin pienelle kohderyhmälle tarkoitettujen kirjojen menestykselliselle julkaisemiselle.

 

Kirjan myynti ja jakeluketjut

 

Suomessa kirjojen myynti tapahtuu pääasiallisesti kirjakauppojen ja markettien kautta. Lisääntyvässä määrin kirjamyyntiä tapahtuu myös verkkokirjakaupoissa. Ne tarjoavatkin loppukäyttäjille helpon tavan käydä kirjaostoksilla kotisohvalta. Tilauksen ja maksun jälkeen posti tuo kirjan kotiin tai lähimpään postin jakelupisteeseen. Miten saada oma kirja näiden kirjamyyjien valikoimiin ja esille? Siinä on kullanarvoinen kysymys, johon onneksi on olemassa muutamia ratkaisuja.

 

Ketjuuntuneet kirjakaupat ja marketit ovat yksittäiselle omakustannekirjan julkaisijalle mahdoton kohde lähestyä ja päästä yhteistyöhön. Suomeen on muodostunut varsin ainutlaatuinen ja tehokaskin kirjojen myyjäketjuja ja toisaalta kirjojen kustantajia palveleva väliporras tai yritysmuoto. Suomessa valtaosan kirjoista toimittaa myyjäketjuille ja kirjastoille kaksi toimijaa; Kirjavälitys, kustantajien ja kirjakauppojen omistama logistiikka yhtiö, sekä BTJ, kirjastoja palveleva logistiikkayhtiö. Nämä kaksi yritystä toimivat sopimusperusteisesti, tiedottaen, välittäen ja toimittaen kustantajien kirjat kirjakauppaketjuille, verkkokirjakaupoille, marketeille ja kirjastoille.

 

Bookcoverin palvelukustanne palvelujen avulla on nyt myös omakustannekirjan julkaisijan mahdollista saada kirja esimerkiksi Kirjavälityksen ja BTJ:n valikoimiin ja siten kaikkien kirjoja myyvien tahojen ulottuville ja tilattavaksi.

 

Verkkokirjakauppa on erinomainen myyntikanava kirjoille. Ongelmaksi yksittäisen kirjan kannalta muodostuu usein verkkokirjakaupan kirjatyyppien kategoriointi ja sen osuvuus kyseessä olevaan kirjaan. Oleellinen kysymys on, että löytääkö kuluttaja halutun kirjan verkkokirjakaupan tuhansien ja tuhansien kirjavaihtoehtojen joukosta. Tässä oleellisena tekijänä voidaan pitää kirjan tiedottamisen ja markkinoinnin onnistumista. Jos asiakas tietää mitä hakee, hän löytää verkkokirjakaupasta haluamansa. Ellei kirja ole verkkokirjakaupan suosituslistalla, on vaarana, että kovin moni kuluttaja ei selailemalla kaupan valikoimia päädy ostamaan haluamaamme kirjaa.

 

Pienten verkkokirjakauppojen toimintaa puoltaa se, että valikoiman ollessa riittävän pieni, hahmottaa asiakas helpommin tarjolla olevat kirjat. Esimerkiksi Bookcoverin verkkokirjakaupassa valikoimiin lisättävälle kirjalle valitaan huolellisesti halutut hakusanat, joilla kirja löytyy hakukoneiden kuten Google , Yahoo ym. avulla. Tämä luo edellytykset sille, että kirjan aihealueesta kiinnostunut asiakas, hakiessaan verkosta tietoa, löytää haluamamme kirjan ja ostopaikan kirjalle.

 

Kirjan varastointi

 

Painettaessa kirjoja tulee vastaan usein kysymys kirjojen varastoinnista. Kaupunkiolosuhteissa varastotilat omakustannekirjojen tekijöillä ovat usein varsin rajatut. Myös kirjan jakelu myyntikanaviin täytyy ottaa huomioon. Kuinka jakelu on tehokkainta ja tarkoituksen mukaisinta toteuttaa. Jos kirjalle on valittu esimerkiksi myyntipalvelu, on luonnollista, että valitaan myös varastointipalvelu, jolloin kirjojen toimitus verkkokirjakaupan asiakkaille ja kirjakaupoille on helppoa ja kustannustehokasta. Bookcoverin varastointi ja jakelupalvelussa kirjat ovat varmassa tallessa kirjapainon varastossa ja toimitus asiakkaille tapahtuu asianmukaisiin pakkauksiin paketoituina ja käyttäen kulloinkin sopivinta kuljetusmuotoa.

 

Loppusanat

 

Toivomme Bookcoverissa, että laatimastamme ohjeistuksesta on omakustannekirjan tekijälle hyötyä ja, että se rohkaisee kirjan julkaisuun. Kirjan valmistusprosessi vaatii paljon ammattitaitoa ja kokemusta. Tämä ammattitaito on jokaisen kirjan julkaisijan saatavilla. Painoprosessin jälkeen syntyvät haasteet kirjan markkinointiin, myyntiin ja jakeluun. Nyt nämäkin haasteet ovat ratkaistavissa Bookcoverin ainutlaatuisen palvelukustanne –palvelujen avulla.

 

Toivomme olevamme hyödyksi kaikille omakustannekirjojen tekijöille ja sitä kautta pystyvämme edesauttamaan suomalaisen kulttuuriperinnön rikastamista ja elävöittämistä. Yksittäisen toimijan panos lienee pieni, mutta joskus varsin ratkaiseva.

 

Kirjapaino Bookcover Oy, Kustannusosakeyhtiö Bookcover

 

Vesa Hiltunen, kustantaja